Vihdoinkin valmiina!

Unelma asennettiin paikoilleen viime viikolla - sijoituspaikka herätti kritiikkiä monessa ohikulkijassa, kun näkymä Kallion kirkolle muuttuu. Paikkahan on sekä fyysisesti että käsitteellisesti hyvin tuulinen - olen itsekin näkymien suuri ystävä, mutta myös sitä mieltä, että sietäähän niitä väliaikaisesti muuttaakin. Ks. nettikeskustelua aiheesta.

Jännittävää oli, että pääsin näkemään teoksen asennuksen jälkeen kokonaisena ensimmäistä kertaa - tähän mennessä vain erilaisina osanäkyminä. Olen työhön oikein tyytyväinen. Keveys ja läpikuultavuus sekä konstruktiivisuus tarjoavat läheltä ja kaukaa katsottuna aivan erihenkiset näkymät. Teoshan edustaa tietynlaista mauttomuuden / ei-tyylikkyyden estetiikkaa - iloista, karnevalistista meininkiä. Ohikulkijoiden kommenteista päätellen myös Unelman ulkoasu jakaa mielipiteet vahvasti - joidenkin mielestä se on kamala wanna-be-huvipuistohökötys ja toisten mielestä hauska ja iloinen. Olen itse suunnitteluvaiheessa ajatellut sitä niin täysin vitsikkäänä ja hassuna, että en ollut valmistautunut sen herättämään inhoreaktioon, vaikka onhan se rahvaanomaisen tyylin vuoksi ymmärrettävää. Siellä se kuitenkin nyt törröttää, halvan maallisen estetiikan edustaja arvokkaan kirkon näkyvyyttä peittämässä ;-)

Asennuksesta on prosessikuvia kamera täynnä, julkaisen niitä täällä, kunhan ehdin. Unelman tekemiseen osallistui suuri määrä ihmisiä, jotka kaikki olivat mukana upealla asenteella ja joihin tutustuminen oli ilo. Suuri kiitos kaikille - Unelman rakentaminen vaati monenlaista suunnittelu- ja käsityötaitoa. Olen myös iloinen siitä, että olen saanut olla hallinnoimassa näin työllistävää projektia - kuten aiemmassa postauksessa kirjoitinkin, Unelman kustannukset koostuvat suurilta osin työstä, eivät materiaaleista, joten se on osaltaan tuonut leipää moneen pöytään.

Nosturista kuvattuna

Yksityiskohta (vrt.markkinapallo keväisessä fiiliskuvasto-postauksessa)

Näkymä sisältä ylöspäin (suosikkini)